12. syyskuuta 2018

in

Mikä musta tulee isona vai tuleeko mikään?

mikämustatuleeisona-4 Viime kevät ja ehkä enemmänkin tämä syksy on ollut kaikkein vaikein opintoihin liittyen. Valmistuin ylioppilaaksi keväällä 2016 ja siitä alkanut ensimmäinen välivuosi meni helpolla. Lähdin suorittamaan asepalvelusta ja täten pystyin varsin hyvillä perusteilla perustelemaan, miksi en mennyt heti lukion jälkeen kouluun. Myös samaan aikaan valmistuneet ystäväni lähtivät viettämään välivuotta kukin erillä tavalla, osa meni töihin ja osa aupairiksi ulkomaille.

Toinen välivuoteni oli myös tarkoituksenmukainen. Olin päätynyt suorittamaan palvelukseni 347 vuorokaudessa, joten palveluksen ollessa vielä yhteishaun aikaan kesken, en ollut kiinnostunut pilaamaan palvelusaikaani pääsykoemateriaalien välissä. Toisena vuotena päädyinkin opiskelemaan ammattivalokuvaajaksi sekä tein monipuolisesti töitä. Suurin osa ystävistäni oli aloittanut jo opintonsa ja muuttivat viimeistään tässä vaiheessa kauemmaksi opiskelukaupunkeihin. Välivuosi ei tuntunut missään ja pohdin viettäväni vielä ainakin yhden välivuoden, jotta saisin ammattiopisto-opintoni pakettiin.

Viime keväänä suunnitelmani kolmannelle välivuodelle kariutui pahemman kerran enkä oikein tiennyt, mitä seuraava vuosi toisi tullessaan ja nyt neljä kuukautta myöhemmin en ole täysin varma vieläkään. Kiinnostus opiskeluun nousi ja tänä syksynä todella moni lähipiirissä aloitti opinnot. Tuntui ensimmäistä kertaa, että olisipa pitänyt hakea keväällä kouluun.

Sittenpä syntyi kysymys itselle, että miksi surkuttelen, kun en viime keväänä enkä vielä tälläkään hetkellä tiedä tarkaksi, mitä haluaisin lähteä opiskelemaan. Moni ala kiinnostaa, mutta mitä haluaisin opiskella kaikkein eniten, on tämän syksyn kovin kysymys.

Tiedän monia ihmisiä, jotka ovat pienestä lapsesta asti tienneet, mitä he aikovat tehdä isona ja ovatkin kaikkensa unelman eteen antaneet. Itse taas olen ihminen, joka tuntee kasvavan joka päivä hieman enemmän ja kasvun myötä huomaakin kiinnostuneen toisesta asiasta enemmän kuin toisesta. Esimerkiksi pienestä pitäen halusin kirjailijaksi, mutta myöhemmin päädyin tekemään aktiivisesti toimittajan töitä ja myöhemmin kirjoittamaan useamman vuoden epäsäännöllisen bloggailun jälkeen ihan oikeasti blogia. Samaan aikaan pidän mielettömän kiinnostavina aiheina ihmisoikeudet, kestävän kehityksen ja ympäristökysymykset.

On melko ahdistavaa, kun moni asia kiinnostaa. Voisin nähdä työskenteleväni niin markkinoinnin, somemaailman kuin lehtitoimituksen parissa, mutta samaan aikaan rauhanturvaajan ja valokuvaajan työ kiinnostaa. Varsinkin ihmisläheinen työ, jossa voisin antaa konkreettista apua, tuntuu oikealta.
mikämustatuleeisona-2 mikämustatuleeisona
Näiden vuosien aikana oon oppinut, että kiireellä ei parasta lopputulosta saa. Eräs ystäväni jo hieman vitsailee ettei voi ottaa urasuunnitelmiani tosissaan ennen kuin näkee nimeni hyväksyttyjen joukossa, sillä suunnitelmia on niin monia. Siitä ehkä saakin olla kiitollinen, että siihen on mahdollisuus – unelmoimiseen, vaihtoehtoihin, uramahdollisuuksiin ja laadukkaaseen opetukseen ilman lukukausimaksuja. En myöskään usko itseni tuntien, että musta olisi yhteen työpaikkaan loppuelämäksi. Sen takia toivon, että voin saada mahdollisimman laajat opit elämään, että voin työskennellä monenlaisissa tilanteissa tulevaisuudessa.

Toivon, että ensi keväänä hakisin oikeasti kouluun, siis sellaiseen, jossa arkipäivisin opiskellaan. Välillä on vaikea selittää, että opiskelen valokuvaajaksi, mutta käyn koulussa viikonloppuisin. Toivon siis, että voisin olla täysipäiväinen opiskelija. Ennen ajattelin myös, että kyllähän ylioppilaan pitää korkeakouluun päätyä, mutta elämän opettaessa olen huomannut, että omalle kohdalle saattaisi sopia helpostikin erilaiset kurssit sieltä täältä, josta voisin harjaannuttaa omaa osaamistani niille aloille, mitkä kiinnostaa. Toivon mukaan valokuvaustaitojani voin tulevaisuudessa jotenkin hyödyntää vaikken usko täyspäiväseksi valokuvaajaksi ryhtyväni.

Kaikesta huolimatta toivotan onnea just sulle, joka olet opintosi tänä syksynä aloittanut. Musta on mielettömän inspiroivaa nähdä eri somekanavilla, millaisen tien kukin on valinnut kuljettavaksi opiskelijana. Se antaa motivaatiota munlaisille ihmisille, jotka etsivät vielä omaa unelmaduunia! Ehkä vuoden päästä minäkin!

10 kommenttia:

  1. Valmistuin itse lukiosta tänä keväänä. Hain sairaanhoitajaksi ja kävin pääsykokeissa huvikseen, enkä päässy opiskelemaan - reputin pääsykokeen persoonallisuustestin osalta koska en saanut yhtään pisteitä sosiaalista taipumuksista :'D No, en olisi aloittanut opintoja muutenkaan, koska pidän välivuoden sijaan vauvavuoden tai kaksi. Tulin tammikuussa raskaaksi joten urasuunnitelmat on laitettava jäihin hetkeksi.
    Tässä mammalomalla ollessani olen miettinyt tuota korkeakouluun hakua lukiopohjalta. Aivan, kuin se olisi joku velvoite käydä AMK tai yliopisto jos on käynyt lukion, vaikka ihan yhtä hyvin se oma ala voi löytyä amiksesta. Tuo sairaanhoitajapääsykokeissa käyminen avasi omia silmiä sen suhteen, että olen erittäin introvertti ja ehkä se kannattaa ottaa huomioon, kun pohtii tulevia urapolkuja. Tällä hetkellä näyttää siltä että olisin erinomainen metsäkoneenkuljettaja ja ehkä haenkin sinne lapsen ollessa muutaman vuoden ikäinen :D
    Mutta siis joo. Erilaisia polkuja omaan ammattiin on niin monta, että kannattaa vaan mennä sitä mikä tuntuu kaikkein omimmalta. Erilaiset kurssit sieltä täältä voi ihan hyvin olla se sulle just kaikkein parhaiten sopiva juttu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensinnäkin paljon onnea perheenlisäyksestä! :-) ehkä asiaan voi vaikuttaa se, että lukiossa ainakin omalla kohdalla kaikki pohdinnat opinto-ohjaajan luona kohdistui amkiin ja yliopistoon, en muista kertaakaan, että ammattikoulua olisi mainittu sanallakaan. Itse hain lukiosta vahvasti lisäaikaa, mikä ei todellakaan riittänyt oman tieni löytämiseen, mutta tästä on kuitenkin hyvä jatkaa! Onneksi polkuja on paljon ja työkuvat muuttuu :-)

      Poista
  2. Olipa kiva postaus! Ymmärrän hyvin sen tunteen, kun hommat eivät mene niin putkeen kuin olisi pienessä mielessään ajatellut niiden menevän ja joutuu omassa elämässä tavallaan "jonotuskaistalle".
    Ajattelin kuitenkin antaa sulle joitain neuvoja ihan yleisesti kuin konkreettisestikin, mitkä toivon mukaan voisivat auttaa sua oikean alan etsinnässä, jos tutkintoon johtava opiskelu kiinnostaa :) Ensinnäkin, jos mielenkiinnon kohteita on monia ja aikaa on, niin kannattaa ehdottomasti ottaa pari kiinnostavaa kurssia avoimesta yliopistosta. Tällöin pääsee ihan oikeasti näkemään niiden kurssien ja alojen sisältöä, joten jos tähän on mahdollisuus niin kannattaa käyttää se. Suosittelen myös listaamaan ylös vaikka paperille kaikki sua kiinnostavat tutkinnot (esim. Opintopolusta voi löytää kaikki suomalaiset korkeakoulututkinnot, myös ulkomaisia kannattaa ainakin katsella) ja sitten kovalla kädellä karsia niitä sun omilla kriteereillä, jotka voi vaihdella sisäänpääsyvaatimuksista siihen, mitä kieliä koulussa voi opiskella tai onko opiskelukaupunki ihan vaan sun silmissä mukava. Tutkintoja vertaillessa kannattaa myös katsoa askel eteenpäin ja pitää silmällä erityisesti kiinnostavia ylempiä korkeakoulututkintoja, sillä se ylempi merkkaa työelämässä useimmiten enemmän kuin alempi tutkinto. Lisäksi suosittelen katsomaan ihan niiden tutkintojen sisältöjä korkeakoulujen omilta sivuilta ja varmistaa, että yliopistoissa pääainevaihtoehdoissa ja ammattikorkeissa polkuvaihtoehdoissa on sua kiinnostavia vaihtoehtoja ja kurssit myös miellyttää. Ja vielä yksi huomio: jos haluat opiskella tutkintoosi vapaammin eri alojen kursseja, niin kannattaa valita mieluummin korkeakoulukaupunkeja, joissa kampukset ovat hyvin lähellä toisiaan! Esimerkiksi Helsingissä tai Turussa on vaikeampaa opiskella eri tieteenalojen sivuaineita ja kursseja, sillä kampukset ovat välillä liian kaukana toisistaan.
    Sitten ihan tutkintoja, jotka voisivat kiinnostaa sua tai auttaa sua etenemään sun etsinnöissä. Itse aloitin juuri Corporate Environmental Management-maisteriopinnot Jyväskylän yliopistossa, ja voin sanoa että tää on ihan nappivalinta jos on kiinnostunut ympäristöasioista ja sosiaalisesta oikeudesta ja haluaa yhdistää nämä kaupalliseen ajatteluun ja yritysmaailmaan. Muita vastaavia löytyy ainakin Helsingistä ja Lappeenrannasta, ehkä Turustakin jos en ihan väärin muista (vastaavanlaisten tutkintojen nimissä voi olla esim. sustainable development). Parasta on se, että sulla voi olla aiempi tausta kaupallisista tai ympäristöopinnoista tai melkein mistä vaan, kunhan paloa riittää, eli vaikka alempi tutkinto ei ole samaa alaa niin ei estä hakemista. Jos sun juttu on enemmänkin tuotteiden luominen, niin sitten insinööriopinnot, kemia tai vaikkapa mikrobiologia ovat hyviä vaihtoehtoja. Jos tykkää taas töistä, joissa saa oikeasti kädet likaiseksi, niin erinäiset ammattikorkean alat voi olla enemmän sun juttu.
    Toivottavasti tässä Raamatussa oli joitain uusia juttuja jotka auttaa! :D Jos haluat tietää lisää tai vain jutella niin voit laittaa mulle spostia, pilgriminacellar@gmail.com :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon kommentista ja tuli joitain uusia juttuja vastaan :-)

      Poista
  3. Kivan seesteisiä kuvia ja hyvä kirjoitus! Kiinnostaisi postaus sun uudesta asunnosta/tavaroista. Mitä hankit uuteen kämppään ja mistä? Minimalismi,- ja kierrätysinspistä kaipaan oman tavaramäärän vähentämiseen 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Asuntopostausta on tulossa, kunhan saan valmiiksi kaiken :-) aluksi pohdin teenkö ns. keskeneräisen asuntopostauksen, mutta päädyin siihen, että kirjoittelen sitten kun kaikki on paikoillaan! Kierrätysjuttuja taasen on tulossa piakkoin

      Poista
  4. Niin tutun kuuloisia ajatuksia! Itse olen jo 27-vuotias, mutten siltikään aina tiedä mitä haluan tehdä "isona", vaikka kivoissa hommissa olenkin. Pidin myös lukion jälkeen välivuoden, jonka jälkeen päädyin opiskelemaan lähihoitajaksi amikseen. Kärvistelin silloin ärsyttävän kateuden kanssa, kun muut lukiotutut porhalsivat yliopistoissa ja korkeakouluissa unelma-ammattiensa kanssa ja itse olin vähän kuin sattumalta päätynyt amikseen, jota pidettiin mun lukiossa lähes ala-arvoisena koulutuksena. Vedin koulun kuitenkin läpi, jonka jälkeen jatkoin suoraan amk:n opiskelemaan yhteisöpedagogiksi. Olin löytänyt koulutuksen (jälleen kerran) sattumalta, mutta tiesin heti, että se on se mitä haluan tehdä. Ennen sinne hakemista olin nyhertänyt Helsingin yliopiston pääsykoematskujen kanssa, koska olin lukiossa halunnut palavasti tulla toimittajaksi. Taisin lopulta heittää monistepinkat samantien seinään, kun luin yhteisöpedagogin koulutuksesta. Valmistuin amk:sta 2016 tavoitteena työllistyä järjestöihin tekemään hommia paremman maailman puolesta, ja siinä hommissa on nyt mennyt puolitoista vuotta. Nykyään naureskelen sille, että lukion loputtua olin aivan rikki, kun en päässytkään opiskelemaan toimittajaksi, jonka oli ollut mun dream job koko lukion, mutta nykyisin teen kuitenkin päätyökseni viestintää ilman viestinnän alan koulutusta.

    Elämä on jännää ja (ura)polkuja on oikeasti miljoonia! Nykyään oon super ilonen, että valmistuin myös lähihoitajaksi (vaikka meinasin lopettaa sen kesken), koska sen avulla pystyin tekemään koko ajan töitä amk-opintojen ajan. Niiden duunien avulla oon saanu myös nykysen työni plus oppinu mummoista ja elämästä älyttömän paljon.

    Tsemppiä sulle opintovalintojen tekemiseen! Vaikutat tosi maanläheiseltä ja fiksulta, joten pärjäät varmasti kaikessa mihin ryhdyt :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon äärettömän ihanasta kommentista! Tätä oon paljon pohtinut, että multa löytyy neljästä eri lehdestä työkokemusta enkä päivääkään oo viestintää opiskellut! :-) elämänpolut vie sinne ja tänne, ja siihen haluankin uskoutua, että opiskelipa mitä tahansa, siitä on jollain tavalla hyötyä tulevaisuudessa

      Poista
  5. Moi,

    Tiesithän että Joensuussa voi opiskella pääaineena ympäristöpolitiikkaa ja yhteiskuntamaantiedettä, vapaavalintainen sivuaineoikeus. Pystyy opiskelmaan metsätiedettä ja biologiaa ja monimuotoisia ympäristöopintoja ja ympäristöoikeutta. Osan opinnoista pystyy suorittamaan myös etänä/tai jotakin Kuopiossa jne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on iso haave, että voin jäädä asumaan Pohjoiseen, eli tästä Pohjoisempaan en edes halua lähteä :-) toki pidän avoimena mielen, mikäli jokin aine on ylitse muiden!

      Poista

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan