2. syyskuuta 2018

in

Lapsuudenmaisemissa - Vuorisalon kalliot pysäyttää kauneudellaan

vuorisalo-2 vuorisalo Vuoden vaihtuessa tein tälle vuodelle kolme tavoitetta: leivo ruisleipä juuresta lähtien, neulo itselle villapaita ja käy Lapissa. Jo tässä vaiheessa tiedän ettei kolmas tavoite toteudu, mutta se on ajan kanssa muotoutunut uudenlaiseksi tavoitteeksi.

Matkustan paljon, mutta pääsääntöisesti Suomen ulkopuolelle. Oma tuntemus Suomesta on ihan naurettavalla tasolla ja haave oppia tuntemaan Lappi on osottautunut suuremmaksi unelmaksi kuin aluksi ajattelin. Aloitin kesällä oman haasteen Suomi tutuksi, mikä on ollut äärimmäisen hyvä keino oppia tuntemaan Suomi Lappia myöten hyvin.

Oon viettänyt öitä luonnossa aikuisiällä pelkästään intissä enkä oo ikinä nukkunut luonnossa yksin. Nyt tavoitteena on vaeltaa useampia päiviä, ei kulkea pelkästään autolla ja nukkua hotelleissa. Keltanokkana päädyinkin lopputulokseen, että haluan oppia enemmän ennen kuin laitan auton keulan kohti pohjoista.

Lainasin kirjastosta kasan kirjoja, joista saan käytännön vinkkejä sekä autiotupiin on mielenkiintoista tutustua jo lukemisen muodossa. Tärkeimpänä kuitenkin koen testata taitoja luonnossa lähialueen luontokohteissa.
vuorisalo-6 vuorisalo-5
Päätin lauantaiaamun käyttää lapsuusmaisemissa, jossa oon ensimmäiset kokemukset saanut luonnosta. Kävin Vuorisalossa, Vuorijärven rannalla, kesämökillä, ala-asteella jossa vietin ensimmäiset vuodet sekä lapsuudenkotini alueella.

Oon asunut lapsuuteni kylässä, jossa asustaa wikipedian mukaan 70 ihmistä. Lähin kauppa oli 20 kilometrin päässä, ala-aste oli 19 kilometrin päässä ja ympärillä oli äärettömän paljon metsää ja peltoa. Kesämökki, joka on Vuorijärven ja Vuorisalon lähellä, oli paikka jossa vietettiin paljon kesäisin aikaa. Lauantaiaamu näillä seuduilla sai ymmärtämään, miten kiitollinen saan olla lapsuudesta, minkä on voinut viettää tällaisessa miljöössä.

Aikoinaan teini-iässä mulla oli aika, kun pelkäsin kaiken maailman öttiäisiä, vihasin kylmyyttä, väsymystä ja eksyminen ahisti. Intillä on ollut tähänkin mielettömän iso vaikutus, sillä reissun jälkeen hiuksista löytyi viis hirvikärpästä, heräsin 4:30, että kerkeäisin nähdä vielä usvaiset maisemat sekä vaatteet kastuivat aamukasteisessa luonnossa. Pikkuhiljaa alan myös luottamaan omaan vaistooni siitä, missä päin olen. 
vuorisalo-7 vuorisalo-4
Luonto on äärettömän iso voimavara. Kun seisoin kesämökin rannalla ja seisoin kohti tyyntä järveä, oli täysin hiljaista. Ympärillä tuoksui tuttu suomainen metsä, minkä ympärillä perheen ja serkkujen kanssa on käyty aamu-, päivä-, ilta- ja yökalassa. Pienenä hypin sammaleiden seassa sammakoiden perässä ja ihmettelin hillojen oranssia sävyä. 

Näillä kuvilla on erityinen merkitys itselle, sillä mulla on mahdollisuus käydä paikoissa, joista oon lähtöisin. Nää on paikat, mitkä on antanut mulle ensimmäiset vaikutukset tähän elämään. Onko sulla paikkoja, joissa nostalgia nousee ja hymy on korvilla muistoista?

Vuorisalon kalliot ja Vuorijärvi on paikka, mihin jokainen pystyy helposti matkaamaan, ohjeet löytyy täältä.

4 kommenttia:

  1. Tätä oli mukava lukea, ja kuvat ovat älyttömän nättejä. <3 Mun lapsuuden kotiseutu on aika lähellä, joten siellä tulee käytyä suht usein, mutta joka kerta kyllä nautin nostalgisista fiiliksistä ja olen tietyllä tapaa kiitollinen, että sain kasvaa siellä. Luonto ja maisemat tarjosivat ihanat puitteet elää (mutta seudun ihmisten takia olen kyllä iloinen, että olen päässyt pois sieltä, eikä tarvitse ikinä muuttaa takaisin saati tavata niitä tyyppejä). :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon :-) kuulostaa kovin tutulta, kaupunki jossa teinivuodet taas asustin on ihmisten takia paikka mihin en halua enää ikinä joutua asumaan, mutta luonto sielläkin on upeaa!

      Poista
  2. Wau mitä kuvia! Itsekin muistan, että toisinaan nuoruudessa esimerkiksi yläasteen pakolliset metsälenkit oli jostain syystä inhokkeja, kumpparit nolot ja itikat lähinnä ärsytti. Heh, onneksi nykyisin sitä osaa nähdä luonnon kauniita ja hyviä puolia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :-) onneksi asioista osaa kasvaa ja kumpparitki on ihan mahtavat jalassa :-D

      Poista

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan