En elä radikaalisti

vapaus-3 Oon saanut blogiini mitä upeampia kommentteja ja kiitän nöyrästi, että ootte jaksanut olla mukana keskustelussa. Viime aikoina oon saanut useamman kommentin muun muassa siitä, olenko minä tai mieheni vegaaneja. Aluksi vastasin pelkästään kommentteihin, mutta niitä tullessa useampia, ajattelin myös tätä asiaa avata postauksessa, mutta en kokonaan omana aiheena.

Mä haluan kirjoittaa ekologisuudesta, eettisyydestä, minimalismista sekä tavoitteellisesta jätteettömästä elämästä. Mä haluan jakaa vinkkejä, mitä oon kokenut hyviksi tai mitä oon halunnut kokeilla. En kerro yhtä ja ainoaa totuutta vaan oman mielipiteen ja omat tapani nähdä asiat. En kerro tai arvostele, miten tulisi elää, vaan tarkoituksena on antaa mahdollisimman laajasti vinkkejä, neuvoja ja kokemuksia, jotta jokainen voi omassa arjessaan muuttaa asioita, missä tuntee voivansa tehdä ekologisia tai eettisiä päätöksiä.

Mä en ole radikaalisilla päätöksillä elävä ihminen. Mä en sano asioille jyrkkää ei ikinä, vaan elän mielen mukaan. Mä en esimerkiksi ole vegaani, enkä edes haluaisi olla. Mä tiedän, miten paljon ekologisempaa on syödä kasvispainotteisesti ja tiedän, millaisia määriä jo pelkästään vettä naudan lihan kasvattamiseen tarvitaan. Mä ajan eläinten oikeuksia siinä, että heidän oltavat tulee olla hyvät eikä tehotuotanto ole tavoiteltava tilanne. Mä haluan suosia myös vegaanisia ruokia, sillä uskon maailmassa olevan ylikysyntää lihansuhteen ja jos jokainen rajoittaisi omaa lihansyöntiä, tilanne olisi paljon parempi. Mä en tiedä, tarvitseeko ihminen maitoa juodakseen enkä mikään maidon suurkuluttaja olekaan. Toisinaan ostan myös kaurajuomaa tai -jukurttia, koska miksipä ei? Jonkun mielestä voin olla hirveä ihminen, koska satun syömään lihaa. 

Mä olen elänyt lapsuuteni lypsytilalla ja meidän suvussa metsästetään. Mä oon nähnyt niin maidon tuotannon kuin lihan saamisen aivan toisesta näkökulmasta kuin tavallinen kuluttaja kaupan hyllyllä. Jokaisella meistä on oma kokemus näistä asioista ja siksi usein toimitaan sen mukaan. Mä oon saanut positiivisen kuvan lypsytiloista ja miten eläimet on perheenjäseniä niin, että jokaisella otuksella on oma nimi ja jokaisella on oma omistaja perheen lapsista. Toinen on saattanut lukea erilaisia artikkeleja netistä ja päätynyt tulokseen, että maito on täysin turhaa ja lypsytilat pitäisi lopettaa. Jokainen mielipide on arvokas ja sitä tulee kunnioittaa. 
vapaus
Mä uskon jonkinlaiseen tasapainoon, että ei tarvitse olla jonkin asian ääripäässä toimiakseen oikein. Esimerkiksi ostosten teosta ei tarvitse luopua kokonaan vaan voi opetella esimerkiksi pääsemään heräteostoksista eroon. Kaapit ei tarvii olla täysin tyhjiä keräten yksin pölyä vaan hyllyllä voi olla itselle tarpeellisia ja rakkaita tavaroita, joita tulee käytettyä. Musta ei oo paha, että kotoa löytyy monopoli, vaikka sitä pelaisikin pari kertaa vuodessa.

Mä en ole radikaaliminimalisti enkä haaveile luopuvani kaikesta elämän asioista sen vuoksi, että siten voi olla täysin jätteetön. Mä haluan suojella luontoa ja tehdä kestäviä päätöksiä, jotta ilmastonmuutosta voisi edes hidastaa. Mun mieltä rauhoittaa, että kotoa ei löydy kasoittain turhia tavaroita eikä aikaa kulu siihen, että jotain pitää etsiä kaiken tavaran seasta. Mä myös tykkään ostaa kiinalaista kotiin vaikka ruoka on pakattu aina muoviastioihin. Mä tykkään myös matkustaa, vaikka se saastuttaa järkyttävän paljon.

Onko se sitten tehopyhää kirjoittaa kestävästä elämäntavasta, jos on tällainen oman tiensä kulkija? Itse näen asian olevan ok, sillä en väitä olevani tai tekeväni toisin kuin teen.
vapaus-2
Haluan tehdä parhaani, mutta en kykenisi sulkemaan itseltäni kaikkia ovia. Tällä hetkellä tavoitteena onkin löytää tasapainoinen arki, missä jokaista muovituotetta ei tarvitse juosta karkuun. Haluan oppia, jakaa neuvoja, ymmärtää, kokea ja elää.

Toivon, että postauksia lukiessa ymmärrätte, että en tavoittele piirtokuvamaista elämää, missä olen täysin jätteetön ja mitään tuottava henkilö. Tavoittelen arkea, minkä jokainen pystyy rakentamaan ilman ovien sulkemista niin, että muutokset tuntuvat pelkästään hyviltä. Musta on tärkeää huomata, että parempia päätöksiä voi tehdä, vaikka ne eivät olisi täysin jälkeä jättämättömiä. Olipa kyseessä sitten pesupähkinät, mitkä on muuten täysin ekologisia, paitsi ne joudutaan kuskaamaan Intiasta kuluttajalle tai kangaskassit, mitä saa tovin käyttää ennen kuin ne korvaavat muovipussit.

23 kommenttia:

  1. Tämä oli todella mielenkiintoinen teksti! Ja musta on niin totta, että ei todellakaan ole tekopyhää, jos toisinaan valitsee ei-niin-ekologisen vaihtoehdon - eihän kukaan voi olla täydellinen :)
    Oli ihan pakko itsekin raapustaa blogiin ajatuksia - joskin omat pohdinnat lähti tuttuun tapaan "vähän" sivuraiteille tästä aiheesta.. :D
    Samaa mieltä olen tästä, että tärkeää on tehdä parhaansa, eikä ole paha, vaikka joissain jutuissa sallii itselleen sen hieman "huonomman" vaihtoehdon. Parempi se, kuin että luovuttaisi kokonaan!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Useampi päivä tuli tätä kirjoitettua ja tuntu, että ajatuksia niin paljon, että voiko tästä saada edes selkeää tekstiä :-D Pitää kyllä käydä lukemassa!

      Poista
  2. Musta oli hyvin, ku sanoit suoraan, ettet edes haluaisi olla vegaani koska sekin pitää tulla itsestä, elämäntapa yhtä lailla kuin minimalistisuus. Itse oon ollu syömättä lihaa vuosia, ja sun kirjotusten avulla oppinu tästä minimalistisuudesta, jota ottanut myös omiin arkijuttuihin mukaan. Se ei aina vaadi paljon mitään ja siitä tulee hyvälle mielelle. Täysin zero en voisi ikinä olla enkä halua, musta sekin on asia jota ei voi väkisin tehdä. Me ollaan vaan kerran täällä ja tärkeintä on elää semmosta elämää kuin haluaa. Mutta juuri näillä hyvillä valinnoilla, olkoon pieniä tai isoja, voidaan tehdä tästä maapallosta parempi paikka elää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan ne on elämäntapoja, joihin sitoutuu melko vahvasti :-) en koe pystyväni sitoutumaan moniin asioihin, mutta minimalismi on tuntunut heti luontaiselta itselleni. Muissa asioissa elän melkolailla "kultaisella keskitiellä", missä otan hyviä ominaisuuksia ja kokoa niistä polun, mitä kulkea. Ja uskon myös tuohon, että jos jokainen puhaltaa yhteen hiileen, voidaan saada pienilläkin teoilla isompia muutoksia.

      Poista
  3. Hyvä kirjoitus! Ajattelen usein, että on aihepiiri mikä hyvänsä niin liika fanaattisuus on useimmiten pahasta. Omien arvojen mukaisen keskitien löytäminen on yleensä se paras vaihtoehto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :-) kyllä jossain vaiheessa liika on aina liikaa!

      Poista
  4. Ei ehkä tekopyhää(koska tiedon levittäminen on pelkkää plussaa!), mutta ymmärrän kyllä, miksi joku kummastuisi siitä, että kirjoitat ekologisuudesta, eettisyydestä ja jätteettömyydestä kuluttaen samalla lihaa. Tuntuuhan se itsellekkin hassulta tietäen, että proteiinin korvaaminen on helpompaa kuin koskaan(ainakin allergittomalle ihmiselle) ja lihan poisjättäminen yksi helpoimmista ekoteoista. Puhumattakaan siitä, millainen vaikutus sillä on ympäristöön, tai noh, kirjoitit tiedostavasi sen itsekin :) Ehkä taustalla on logiikka: miksi olla käyttämättä niin helppoa korttia, jos tietyt asiat, tässä tapauksessa luonnonsuojelu ym., ovat niin tärkeitä? Näitä asioita pohdin paljon itsekin mm. kiinnostuessani eläinkokeettomuudesta ja luonnonkosmetiikasta, tosin näihin juttuihin harvoin on yhtä oikeaa vastausta. Tsemppaan kuitenkin hurjasti ja toivottavasti vielä joskus päädyt lihattomalle tielle! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ”lihan poisjättäminen yksi helpoimmista ekoteoista” tähän kohtaan on pakko sanoa, että asia ei ole jokaiselle näin. Esimerkiksi itse olen haaveillut metsästyskortin hankkimisesta ja näin ollen on päivänselvää, että itse kaatama eläin tulee käyttää kaikissa muodoissaan hyödyksi eikä vain ”huvikseen metsästää”. Toiselle liha on helppo korvata kasvisversioilla, kun toiselle se saattaa olla osa elämää myös harrastus/työmielessä. Oon ollut lukioaikoina kasvissyöjä enkä näe estettä miksen sillä linjalla voisi jatkaa. Koen tämän hetken olevan parhain - syön niin kasvis- kuin lihapitoista ruokaa välttäen hävikkiä. Näin voin esimerkiksi vieraillessa syödä mitä tarjotaan ja kotona tehdä sitten mitä itse haluaa, vaikka vegaanisena.
      Mutta tosiaan en näe vegaaniuden olevan portti ekologiseen elämään yksistään, sillä jo matkustaminen lentokoneella aiheuttaa sellaisia päästöjä, että saa vaan kauhistella. Myös luonnonkosmetiikka aiheuttaa jätettä muovisissa purkeissaan ja esimerkiksi vihikset on pakattu yksittäisiin muovipaketteihin. Nämä asiat on tosi hankalia ja siksi koenkin tärkeäksi löytää keskitien, mitä kulkea! :-)

      Poista
    2. Toistan vähän itseäni, mutta lihan poisjättäminen(en tarkoita veganismia) on edelleen yksi helpoimmista ympäristöteoista tavalliselle suomalaiselle kotitaloudelle, joka hakee lihansa marketista(aika marginaalinen ryhmä kotitalouksista kuluttaa yksinomaan riistaa). Tehotuotannon päästöt maailmanlaajuisesti ovat moninkertaisesti suuremmat, kuin yksityismatkailu lentokoneella(suurin osa päästöistä logistiikasta, yksityishenkilön kuorma yllättävän vähäinen), jo pelkästään siitä syystä, mutta mainitsit kyllä tehotuotannonkin tekstissäsi :)

      Viittaan vielä viimeiseen lauseeseesi: ei tietenkään, tuskin kukaan väittääkään niin, mutta nämä asiat eivät poissulje toisiaan ja mitä enemmän yksityishenkilö voi kykyjensä mukaan vähentää kuormaansa, sitä parempi!

      Muovi on mielestäni suurempi ongelma, jonka selvittäminen ei missään nimessä kuulu yksittäisille kuluttajille, vaan yrityksille muutospainostuksen kautta, mutta esim. Zero Waste ja kierrätysyhteiskunta on upea tapa taistella ongelmaa vastaan siihen kykeneville :)

      Poista
    3. Yritin postauksella selventää, että ei ole paha asia, mikäli ei kykene elämään äärirajoilla. Tiedän myös, että en ole ainoa asian kanssa. Näissä monissa asioissa omakohtaiset kokemukset, kasvatus ja arvot vaikuttavat siihen, miten haluaa toimia. Itse ainakin uskon, että kohtuullinen lihansyöminen (ja tässä tarkoitan niin riistaa, tilalta ostettua kuin kaupasta ostettua lihaa) on päätös parempaan. Jos lihansyöntiä kohtuullistettaisiin jokaisen ihmisen toimesta, olisi ympäristön kuormitus jo huomattavasti pienempi. Mitä lentokoneisiin tulee, tarkoitin yleisesti matkaa lentäen. Joka kerta, kun kone nousee, siitä tulee päästöjä. Olipa kyydissä Kiinasta tilattu paketti tai ihminen. Ehkä tulee jo toistoa postaukseen liittyen, mutta koen parempana tehdä hyviä tekoja jokaisella osa-alueella kuin pelkästään radikaalisesti yhdellä. Toki se on upeaa ja arvostan, mikäli haluaa esimerkiksi olla täysin vegaani, zero waste tai vaikkapa kykenee olemaan ihan kokonaan ilman muovia! :-)

      Poista
  5. Tää oli niin hyvä postaus! just siitä, että vaikka jakaakin elämäntapaansa julkisesti niin ei kuitenkaan pidä eikä tarvitse olla ehdoton asioiden suhteen. Ja niinhän sä olet sitä tuonutkin ilmi! :) musta on ollut ihana lukea ajatuksia minimalismista ja zero wastesta - tiedostaen kuitenkin sen että vaikka ehdottomasti emme pystykään olla täysin jätteettömiä niin on tärkeetä tiedostaa kulutuksen määrä ja koittaa tehdä asioita ees vähän paremmin. Ja pikkuhiljaa.

    Terveisin äiti, kenen lapset syövät vaihdellen lihaa, vegaaniruokaa, kauratuotteita ja maitotuotteita. Se mikä siihen päivään nyt sattuu sopimaan.

    Oot huippu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 haluan antaa mahdollisimman todenmukaisen kuvan myös meidän arjesta ja niistä vastoinkäymisistä, kun tuntuu ettei osaa elää ekologisesti. En usko olevan näiden asioiden kanssa yksin, joten on hyvä jakaa ajatuksia myös ääneen :-)

      Poista
  6. Hyvin olit saanut koottua kirjoituksen, olet hyvä kirjoittamaan! Mä yhdyn pitkälti samoin sun ajatuksiin lihan syönnistä. Meillä tehdään paljon kasvisruokaa ja vegaanikokeiluja, mutta esim. riista ja poro sekä sukulaisten pyytämä kala on välillä mukana kuvioissa, juurikin taustoista johtuen. Itselläni on metsästyskortti, mutta elämässä on ollut muuta viime vuosina. Ymmärrän ja olen opiskellut (ja opettanut!) lihantuottamiseen liittyviä ongelmia. Meillä kasvisruokaa on myös lisätty terveyssyistä. Sairastan reumaa ja ravintoterapeutti valotti, että punaisen lihan syönnillä voi olla elimistön tulehdustilaa aktivoiva vaikutus. Näin ollen olen vältellyt varsinkin raskaita lihapihvejä, jos kropassa on tuntunut tulehdustilan piirteitä. Koen, että siitä on ollut oikeasti hyötyä ja jotenkin silloin olo on niin kurja, ettei oikein tee mielikään lihaa. Olen myös sitä mieltä, että yksi suuri ongelma lihan syönnissä on se, että sitä syödään liikaa. Elintason noustessa ja lihan suhteellisen hinnan laskiessa tottumukset ovat hämärtyneet. Pidän myös ongelmallisena tuota turhaa pakkaamista. Vielä 90-luvulla jauheliha ostettiin tiskiltä ja pyydettiin tietty grammamäärä. Nykyään kuluttajalle myydään tietyn kokoisia pakkauksia ja joudut ehkä perheellisenä siitäkin syystä ostamaan useamman muovilaatikon kerralla. Hedelmien pakkaaminen muoviin ja toisaalta kaukaa kuljetus myös mietityttää. (Esim. Kiinalaista tölkkiparsaa ... whaaat?!) Ja ne kauppareissut - mennäänkö sinne autolla jne. Esim. maalla asuessa jos vaihtoehtona on syödä omavaraisesti itse pyydettyä kalaa ja oman pellon/naapuritilan antimia ja harjoittaa myös hieman vaihdantataloutta voidaan säästyä monelta kauppareissulta, jonne pitäisi esim. pari-kolmekymmentä km. ajaa suuntaansa. Metsästyksessä myös kiinnittäisin huomiota esim. matkoihin, kimppakyydit ovat hyvä tapa keventää autoilun määrää. Mikäli metsästysmaastoon pääsee suoraan tilalta/mökiltä kävellen, niin aina parempi. Olen asustellut yksinäni pitkiä aikoja yksinään mökillä ilman autoa, silloin söin mm. paljon itse pyydettyä kalaa ja itse kerättyjä sieniä ja sinne kuljettamani ruoka oli suunnitellumpaa ja kaikki tuli taatusti käytettyä ihan loppuun. (Tähän siis pyritty myös kaupunkioloissa, mutta myönnän, että helpompihan se kaupungissa on jättää suunnittelematta ja mennä sitten tavallaan "turhaan" useammin kauppaan jne..) Ymmärrän myös sen, että kestävää ei olisi sekään, jos kaikki nyt metsästäisivät itse ruokansa. Mutta kohtuullistaminen ja tilannekohtaisuus ratkaisee paljon. Minusta on myös hyvä huomioida, mikä milloinkin on "marginaalista". Suomessa oli esim. vuonna 2015 yhteensä 306 277 metsästyskortin lunastanutta (joista kaikki eivät välttämättä lopeta eläintä, mutta osallistuvat muuten metsästystapahtumaan) Suomessa metsästys on myös ollut historiallisesti ns. "jokamiehen harrastus", verrattuna vaikkapa Saksaan, jossa harrastuksella on herraskaisempi ote. (Sidottu puhtaammin maanomistukseen ja maanvuokrat suhteellisesti kalliimpia). Kuvitellaanpa vaikka ystäviäni Lapissa, jotka ovat porotilallisia ja kauppa on kaukana. Kävin keskustelua siitäkin, että matkaa isompiin marketteihin kertyy ja kyläkaupassa kasvisruokaan saatavat ainekset ovat rajallisia ja hintaa kertyy (Tietysti tähän varmasti pystyy vaikuttamaan toiveita esittämällä) Ehkä he ovat "marginaaleja" isossa mittakaavassa, mutta jos asiaa katsoisi heidän ja muiden kyläläisten näkövinkkelistä, en usko, että he kokevat itseään marginaaleiksi - sen sijaan kylään muuttava täysvegaani, joka purnaisi vegaanituotteiden rajallisuudesta saattaisi äkkiä ollakin "marginaali" siinä yhteisössä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paljon upeita ajatuksia, kiitos siitä <3 Pystyn yhtymään moniin ajatuksiisi. Itselläni on myös tuttu, joka ei pysty syömään punaista lihaa mahakipujen vuoksi ja omaa kehoa pitää kuunnella! Myös omat taustat todellakin vaikuttavat paljon siihen, miten on tottunut elämään. Ja varsinkin tuo asuinpaikka, kuten sanoitkin. Ja vaikka metsästyskortteja onkin lunastettu noin 300 000, on riistan syöjiä sitäkin enemmän, sillä perheisiin kuuluu yleensä myös kumppani ja lapsia sekä sukulaisille saatetaan antaa ja ainakin lapsuudessani kotiin saatiin riistaa, koska metsästäjät saivat metsästää meidän mailla. Näin moni muukin yhtyy jollain tavalla metsästykseen vaikkei konkreettisesti ole paikan päällä :-) täysi omavarainen elämä kuulostaa itselle unelmalta ja toisinaan olen pohtinut, pitäisikö vain lähteä ja elää täysin itseä varten. Vielä haave on pysynyt pelkkänä haaveena.

      Noihin muovipakkauksiin pakko kommentoida, että itse näen asian olevan laiskuutta. Halutaan lyhentää ihmisten kauppareissut minimiin niin, että valmiin jauhelihapaketin voi ottaa hyllystä ja omenatkin on pakattu valmiiksi muovipussiin. Itse ei tarvitse miettiä sen enempää ja näin kaupassa käynnin aika on lyhyt. Toki se mahdollistaa ajankäyttöä muuhun, mutta se on todella saastuttavaa ja lisää hävikkiruokaa.

      Poista
    2. Niinpä, sitähän se on noiden muovipakkausten kanssa. Helpotetaan jonottamista jne. Koen joka kerta oikeastaan turhautumista kaupassa käydessä... joka kerta iskee ahdistus ylipäänsä siitä tavaran paljoudesta (erit. Prismat ja Cittarit jne..) Joka kerta kysyn, mihin tätä kaikkea tarvitaan...

      Poista
  7. Hyvä postaus! On tärkeää, että jokainen tekee sen, minkä pystyy ja mikä tulee kellekin luontevasti. Minulla se on niin päin, että käytän (eko) kosmetiikkaa, meikkaan jne., mutta olen vegaani ja se on maailman helpoin juttu. En elä radikaalisti enkä äärilaidalla! ;D
    Mutta tyttöjen juttuja: oletko koskaan kokeillut niitä kuukuppeja, joilla korvataan terveyssiteet? Minä en ole, mutta olisin kiinnostunut kuulemaan, onko niistä oikeasti mihinkään. Tämä saattaisi olla kiinnostava testikohde! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käytän kuukuppia joka kuussa ja siitä on luonnoksissa tulossa postaus :-)

      Poista
    2. Jes! Kiva! Odotan innolla! :)

      Poista
  8. Miksi pitäisi luopua kaikesta heti kerralla? Sä teet päivittäin parempia ja ekologisempia valintoja ja oot mun inspiraatio näissä asioissa :)

    VastaaPoista
  9. Minulle on tullut monesti palautetta elämäntavoista. Olen minimalisti.

    Ostin edullisen repun, 25 euroa. Hän, joka tuon huomasi, kehui sitä. Kun hän kysyi seuraavalla viikolla repun hintaa ja ostopaikkaa, muuttui reppu karmeaksi. 25 euron reppu olikin sellainen että "Ei ihme, että näyttää halvalta" ja Tokmannia haukuttiin, koska oikeat reput ovat kuulemma Zalandossa.

    Kun luovuin televisiosta, yksi tuttu nauroi, etkö katsele televisiota? Voi kunpa sieltä tulisi jotain kunnon ohjelmaa eikä vain uusintojen uusintoja mainostuvalla ja uusilla uusinnoilla ohjelmilla, jotka eivät kiinnosta.


    Myös minimalismia elämäntyylinä haukuttu. Kun kerroin, että omistan vain viisi paitaa, minulle sanottiin, että sinulla täytyy olla vähintään 20 paitaa - osa logojen kanssa. Ei ymmärretty, että vältän logollisia paitoja yhdestä syystä - en halua maksaa paidasta paljon ja sitten vielä mainostaa sitä ilmaiseksi.

    Ostan logollisen tuotteen vain, jos se ei ole liian päällekäyvä.

    Oli miten oli, älä välitä, he eivät elä elämääsi!

    Ps. Viimeinen kyseenalaistus tuli kun jätin Facebookin lopullisesti ja se meni näin: jokainen somettaa. Sinunkin pitäisi, etkö ole sosiaalinen?

    Mielestäni sosiaalinen voi olla muullakin tapaa, vaikkapa bussia odotellessa. Siihen ei tarvita Facebookia tai Twitteriä. Tai jotain sellaista, mitä on kaikilla. Paitsi ei minulla ja muutamalla muulla oudolla tyypillä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asia, mikä ei ole tuttua ja enemmistön tapa, on muille outoa ja turhaa. Pystyn moneen asiaan samaistumaan. Itse en halua käyttää logovaatteita jo siitä syystä, että merkin pitää olla sellainen, mitä voin kävelevänä mainoksena mainostaa hyvällä omatunnolla. Harva erikseen logolla varustettu vaate on sellainen.

      Ihmiset on varsin hyviä arvostelemaan muiden tekemisiä ja silloin kun omasta elämäntavasta kirjoittaa julkisesti, ei tekstiä ja kommentointia suodateta ollenkaan. Toisinaan siis on parempi muistuttaa vielä erikseen, että tarkoituksena ei oo esittää jumalaa vaan antaa vinkkejä meille jokaiselle :-)

      Tuohon somettamiseen liittyen on tulossa itseltäkin postausta, sillä viime aikoina oon alkanut kyseenalaistamaan omaa somettamista ja miten pahasti oon siihen riippuvainen. Ehkä se on omalta tavalta kateutta ja ihmetystä aiheuttavaa, mitä tekee ilman somea, sillä se on meistä osan vienyt kokonaan mennessään.

      Poista
    2. Älä muuta sano.

      Kyllä tämä on somen takia tuohon mennyt, kaikkea ruoditaan. Onneksi en ole siinä mukana enää. Mielipiteen saa esittää, mutta sillä ei voi muuttaa ihmisiä, paitsi itseään hehe. Somepostauksia olen itsekin blogissani jakanut, ne ovat luettuja ja kiinnostavia, toivon lukevani yhden täältä.

      Jos et pysty kokonaan lopettamaan somea, kannattaa ainakin vähentää. Itse olen nauttinut elämästä hieman enemmän ilman Facebookia, enkä ollut koukussa siihen. Pystyin olemaan ulkona ilman sitä, koska sitä ei ollut puhelimessa. Kotona siinä meni tovi ja jopa niin, että siivous myöhästyi, koska "yksi lisää". Ja tämä yksi merkintä, yksi tykkäys, yksi postaus somessa ei ollut koskaan tarpeksi. Halusin lisää ja paljon.

      Ilman Facebookia tuntuu, että olen enemmän hetkessä. Juuri tätä hetkessä olemista tästä maailmasta puuttuukin! Hyvä, jos samaistut näihin, sillä näitä ihmisiä tarvitaan lisää - jotka elävät elämäänsä somettamisen sijasta. Mitä blogeihin tulee, jollainen minullakin on, somea tietenkin myös. Mutta koska se on julkinen, päätät enemmän mitä jaat, ja yleensä blogeissa on oikeaa asiaa toisin kuin ihmisten Facebookeissa, missä kerrotaan lähinnä päivän ruoat ja uudet aterimet.

      Toinen hyvä juttu olisi minimalistinen puhelin. Olen just tänään poistanut käytöstä useitakin Googlen esiasennettuja Android-sovelluksia, joita en käytä, tai joita tykkään käyttää enemmän tietokoneella esim. Hangouts, Elokuvat, Gmail. Samalla ei tule piippauksia asioista, jotka eivät ole tärkeitä. Jos ovat, saa soittaa tai laittaa viestiä. Sellainen tietää yleensä numeron.

      Poista
    3. Oma tarkoitukseni on minimoida somenkäyttö niihin itselle tärkeisiin asioihin, kuten esimerkiksi tähän blogiin. Facebookin koen varsin mahtavana mainoksen uhrina toimimiseen ja ajan tuhlaamiseen. Oma keinoni on vähentää pikkuhiljaa. Poistin ensin twitterin, nyt yrityksen instagramtilin. Seuraavana olisi tarkoitus vähentää sähköpostien määrää, jolloin sähköposteja ei oo niin useaa selattavana. Joku päivä toivottavasti aikaa ei menisi someen enää sellaisia määriä kuin ennen, mutta pystyn silti nauttimaan niistä somen hyvistä puolista! :-)

      Poista

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan